Ohjasajo etenee

Eilen oli vielä verrattain kuiva päivä, joten nappasin vaavan pyöröön ja annoin kakaran ojennella vähän koipiaan. Ja ojentelihan se, kohti taivasta takasia nimittäin. Varsinkin vasemmalle suuntaa vaihtaessa on jostain syystä pukitettava ihan perusteellisesti. Muuten alkaa pikkuhiljaa pyöröhommat sujua, vaikkei vielä olla lähelläkään tavoitetasoa.

Kentällä otettiin taas pitkässä narussa askellajiharjoitukset. Oikea laukka vie vielä melkoisesti tilaa, mutta vasen menee jo mukavasti.

Sitten olikin taas ohjasajon vuoro. Koska poju näyttää tajuavan tämän niin nopeasti, lähdettiinkin tällä kertaa ihan suoraan liikkeelle - tai no, loivalla kaarteella. Tehtiin kiemurauraa ja muita kuvioita sekaä pysähdyksiä. Aluksi kävelin viistosti takana koko ajan näkökentässä käännöksiä lukuunottamatta. Lopulta pidensin suoraan takana kulkemista suorilla käännösten yhteydessä ja hyvinhän se poju narujen välissä kuunteli.

Kaiken kaikkiaan emme olleet hommissa kahtakymmentä minuuttia.

Treenin päätteeksi soviteltiin taas suunavaajaa käytävällä ja Late sai heinäkasan eteensä palkaksi samalla kun täytin tarhaan vietävät säkit. Raahasin säkit niskassa samalla kun talutin Laten tarhaan - kerrankin penska käveli ihan tiiviissä imussa eikä roikkunut koko narun mitan päässä 😁

Kuvia tilanteista ei taaskaan ole, sori.