Ohjasajoa

Pakkasta jo muutaman päivän. Tarhat kokkareisia ja liejumössö jäätynyt suurimmalta osin. Late on herkkähipiäinen kaunosielu, jonka jalat olivat kovilla jo lieju/kivikossa, jota tarhani pääasiassa edustavat näin sateisina syksyinä. Kun ne nyt vielä jäätyivät, kävelee rassu kuin lasinsirpaleilla. Kengittäjä kävi varovaisesti vuolemassa ja ihmettelemässä "ontumista", muttei muuta syytä keksinyt. Kasvattaja tiesi kertoa että sekä isällä että emällä on ollut samaa vikaa. Eihän siinä muu auttanut, kuin laittaa vaavalle sairaskarsina lampolaan eli pikkutalliin, jonka kaksi pässiä ja vuohipukki ovat vallanneet. Mahtuvathan päkätit muutaman päivä olemaan pienemmässäkin tilassa, kunnes saan isomman pihaton tarhaa sorastettua ja mökkiin uudet pehkut. Nyt lähtee kokeiluun hamppukuivike, saa nähdä miten toimii ja miten riittoisaksi osoittautuu.

Lennart ihmettelee oven toisella puolen heiniään rouskuttavaa varsaa.

Eilen kuitenkin käytiin pikkuisen kentällä tutustumassa koulutuksen seuraavaan vaiheeseen eli ohjasajoon. Nätisti poju kuunteli ja tuntui keksivän jutun juonen ihan ensimmäisestä opastuksesta. Saa nähdä, miten lähtee menemään, kun kaviot toipuvat. Nyt hipsuteltiin vain varovasti vähän käyntiä ja muutama suunnanvaihto. Valokuvaa ei saatu, kun oli jo melkein pimeä. Matkalla kentälle Late tutustui myös autonrenkaan vaihdon saloihin. Kun isäntä näytti juniorille, miten homma tehdään, taisi varsa seurata tarkemmin kuin poika.