Omistajan kanssa harjoittelua: irtotyöskentelyä kentällä ja ohjasajoa. Sisu oli hyvin tarkkaavaisella tuulella ja lähti nopeasti mukaan, harjoitus oli siksi verrattain lyhyt tällä kertaa. Ohjasajossa sinne tänne asetetuista kanistereista on apua, koska kuski keskittyy varsinaiseen tavoitteeseen eli kanisterin kiertämiseen tai niiden välistä kulkemiseen, jolloin varsinainen ohjaaminen sujuu kuin itsekseen. Ilman tällaisia konkreettisia "maaleja" ohjastamisesta tulee helposti epämääräistä ja sitä rupeaa säätämään liikaa tarpeettomia asioita. Samalla hevoselle tulee uutta mietittävää, kun jokainen kanisteri on aluksi kummajainen, johon suhtautumista pitää vähän pohtia. Hyvää harjoitusta maastossa liikkumisen varalle, kun teitten pientareiltahan löytyy ihmisten jäljiltä mitä kummallisempia tavaroita. Välillä kentälle voi vaikka levittää pressun tai mitä tahansa tavaroita, mitä saatavilla on.
Lopulta laitettiin vielä yksi aisa kiinni ja ja tehtiin useita kierroksia aisa sisäkyljellä. Tämä näytti yhä hermostuttavan Sisua sen verran, että jätettiin ulkokylki kotitreeneihin.
Päivä 57, kotimatkalle:
Sisu sai huopaloimen selkään ja varmuuden vuoksi kaulapannan, sitten käveltiin kuljetusvaunuun. Sehän sujui jo totuttuun tapaan mainiosti. Laitettiin korvatulpat leipäpalapalkalla ja vaihdettiin naruriimu nahkaiseen. Sitten vaan hyvästit ja niin alkoi Sisun kotimatka.
Harmi, etten voinut lähettää kotiin edes puolivalmista ajohevosta, mutta monta asiaa Sisu kuitenkin näissä kahdessa kuukaudessa oppi. Myös ajohommia edistetään kotona askel askeleelta. Aisatreeniä tehdään niin kauan, että se taatusti ei enää muistele ikäviä, ja lisätään aina yksi pieni pykälä lisää. Kärryyn tutustutaan käsihevosena ja kentällä kärryn vieressä talutellen. Onneksi omistajalla ei ole kiire, vaan ymmärrystä tehdä asiat niin hitaasti kuin hevonen vaatii. Itse käyn "kotikäynnillä" silloin tällöin katsomassa, miten hommat kotona sujuvat. Myös toinen koulutusjakso muutaman kuukauden päästä on suunnitteilla.
Tärkein oppi itselleni tässä koulutusrupeamassa oli se, että kun asiat näyttävät sujuvan odotettua paremmin, kannattaa ottaa aikalisä ja antaa hevoselle tauko. Jos silloin rupeaa ahnehtimaan, pääsee nopeasti lähtöpistettä takemmas, kuten tästä tarinasta olemme oppineet. Täytyy muistaa, että vika on lähes poikeuksetta narun kaksijalkaisessa päässä, silloin kun asiat eivät suju.
 |
| Ensi kertaan, Sisu! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti