sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Sää ei aina suosi treenaamista

Päivä 28:
Omistaja käymässä, keli kamala, liukasta, kova tuuli ja vettä ja räntää vaakatasossa. Sisu ilmaisi mielipiteensä siitä, että muka pitäisi lähteä kentälle töihin, mutta antoi lopulta kiinni.

Sään takia päätettiin pitää lyhyt narutreeni, talutusharjoituksia ja ympyrätyöskentelyä. Sitten mentiin Nero edellä pikkutalliin (kahden hevosen siirtotalli, joka toimii sairaskarsinana ja hätävaramajoituspaikkana). Sisuhan on siis pihatossa syntynyt ja kasvanut, eikä koskaan ollut karsinassa ennen. Kuljetuskaan ei ole ihan kivaa, kun ahtaat paikat ahdistavat. Neron perässä se kuitenkin hetken pohtimisen jälkeen uskalsi mennä. Tästä on hyvä aloittaa lastausharjoitus. Kun se alkaa tuntea olonsa turvalliseksi karsinassa, voi ruveta pyytämään sisään menoa lähettämällä. Sitten voikin siirtyä samoihin harjoituksiin kuljetusvaunun kanssa. Tänään kuitenkin riitti, että saatiin pollet tunniksi pariksi sisään sateesta. Nero kiitti, se on tottunut tallielämään ennen viime syksyä.

Päivä 29:
Pilvistä ja tuulista, mutta sentään kuivahkoa. Koska kenttä meni yös sateen takia aivan jäiseksi ja piha on sitäkin liukkaampi, raahasimme juontokaareen peltoon. Omistaja pääsi harjoittelemaan aisoihin peruutusta. Sitten valjastettiin juontokaareen ja minä ajoin malliksi kierroksen pellolla. Omistajakin pääsi kokeilemaan ja hyvinhän se sujui. Enää Sisu ei arkaile lainkaan aisan kosketusta kinttuihin.

Ajon jälkeen vietiin taas ruunat talliin, tällä kertaa Sisu seurasi jo Neroa epäröimättä.
Päivä 30:
Ainut treeni tänään oli se, että vein Sisun yksin talliin. Nyt piti vähän taas miettiä asiaa ensin, mutta sitten se käveli reippaasti suoraan karsinaan. Alkuun se ei edes ihmetellyt kavereiden puutetta, ainakaan "ääneen", mutta kun se kuuli minun ja oriin liikkuvan ulkona, kun vein heiniä tarhoihin, alkoi töminä ja huutelu. Sisu kuitenkin rauhoittui pian ja hirnahti vain kuullessaan minun liikkuvan pikkutallin ulkopuolella. Odotin, että tallissa oli hiljaista, ennenkuin menin  sisään. Sitten harjoiteltiin taas pään laskemista alas riimun laittoa varten. Lopulta pääsimme lähtemään ulos, sekin sujui rauhallisesti, ei mitään ryysäämistä, vaikka kaveri olikin "kadoksissa".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti